Olen suuren innostuksen vallassa seurannut teeveestä ohjelmaa:Suomen kaunein piha,ja huokaillut tommosen minäkii haluan ja tuommosen voe että....
Vaan eihän semmoisesta voi kuin uneksia,maalaistalon "toimiva"piha ei todellakaan ole sellainen kun mitä tuossa ohjelmassa estettiin.
Jos on eläimiä ja koneita mylläämässä ja muotoilemassa pihaa uudelleen niin haaveen saa heittää romukoppaan ja vain unelmoida kauniista pihasta.
Silti en luopuisi pihastani mistään hinnasta,sen muistoista ja kaikesta mitä siellä olen kokenut.
Muistot eivät näy päällepäin ihanina kukkapenkkeinä tai pensaina.Pikemminkin kaikki on kituliasta ja jotenkin rikkaruohon peittämää.
Ystävättäreni lausunto kuvaa hyvin kukkapenkkejä.
"Olisi pitänyt ottaa lammas mukaan tuossa olis sille hyvää heinää"
Jopa lausunnot että "Älä enää kitke ei siitä saa kunnollista" tuntuvat joskus kirpaisevan mieltä mutta sitten tuppaa hymyä pukkaamaan.
Muistan pihan sellaisena kun se oli 1958 kun muutin tänne,rakastuin ympäristöön enkä kaivannut synnyin kotiani jossa oli pieni peltoaukio metsän keskellä,Savon radan varressa.
Kaikki mitä olen yrittänyt kohentaa tuhoutuu muutamassa hetkessä,niinkuin navettamme joka paloi 1992.Menetin monta rakasta eläintä siinä myllerryksessä.
Mielestäni rakennukset ja ihmiset kuuluvat lähtemättömästi pihaan.Ne joko sopivat sinne tai eivät.
Pihaan on uponneet eläinkuljetus auto ja betoni auto joku harhaan ajanut tukkirekkakin katkaisi autokatokseen menevän sähkölangan, puiden oksia ja aitan nurkkapeltejä rutaten pakeni paikalta .
Kyllä viime kesänä yllätyin kotiin palattuani kun taas kerran oli rekka myllännyt nurmikot rullalle ihan kuin ojat olisi kaivettu.
Tästä varmaan voitte jo päätellä että kylätie päättyy meille ja harhaan ajanut kuljettaja yrittää epätoivon vimmalla päästä takaisin sivistyksen pariin.
Tuulet ovat murjoneet, vanha koivu kaatui asuin rakennuksen päälle mutta onneksi vauriot jäivät vähäisiksi ,omenapuu on tosi vanha ja siitä kaatui yksi iso haara,samoin vaahterasta.
Mutta minkä pihassa häviää sen maisemassa voittaa,kukaan ei ole vielä moittinut sitä.Sehän on luonnon luomaa mutta on tälle paikalle ensiksi rakentaneella ollut silmää maisemalle.Joku kysyikin kuviani nähtyään että mistäpäin Lappia olet? No en sentään nämähän ovat Savon vuoret.Korkeuskäyristä sen huomaa.
 |
| 30.5.2015 |
Vanhat kiviaidat ympäröivät peltoa ja pihlajat on istutettu varmaan samaan aikaan.Kuva on otettu vapunaattona kun satoi uutta lunta noin parikymmentä senttiä.
 |
| 2015 |
Kallavesi siintelee kaukana ja Soisalon saari.Se Suomen suurin saari.Ilmakuvassa näkyy lehmät ja kaikki rakennukset paremmin kun maasta käsin.
 |
| 2014 |
Talven tuiskut mahtuvat tuivertamaan koko voimallaan peltoja ja alempana olevaa järveä pitkin
Mitähän joku argeologi tuhannen vuoden päästä mietiin tätä katsellessaan onko tässä kuvassa oleva saalis- vai kotieläin???? Kivi kestää paremmin aikaa kuin minun betoninen faunini tai muut työni betonista.
 |
| vanha omenapuu |
Siellä lehmät jo odottavat lypsäjää.
.JPG)
Auringon halokehät kesällä 2014.
No jaa olempa tainnut edetä varsinaisesta aiheesta lillukanvarsiin ja laitellut vaan taivaan ja maan kuvia,Piha taisi olla alussa aiheena no sieltä nähtyähän tämä kaikki on.
Hieman vanhempia kuvia meiltä.Mustavalkoiset 50 lukua ja värikkäät 60 ja 80 lukua.
Kuten kuvista näkyy elämä on jostain syystä kukkapenkkejä tärkeämpää ja kaikki haikeat ja ihanat muistot,häistä hautajaisiin.Kolme navettaakin mahtuu muistoihini ja taas nykyinen on liian pieni vanhanaikainen ja suuria investointeja vaativa nykyiseen Eu aikaan joka vaatii pikkutiloilta lähes mahdottomia.Ennen maanviljelijä oli vapaa ja päätti itse tekemisensä,nykyisen sen tekevät viisaat miehet ja naiset kaukana todellisuudesta....Heidän ei tarvitse miettiä betonikuorman hintaa joka olisi nyt ajan kohtainen lantalan kuormausalueeseen (uusin vaatimus) Hinnalla mitä nykyisin maidosta ja lihasta maksetaan ei sellainsiin investointeihin taida olla varaa.Kuten kuvista näkyy aina on kaikki ollut niin mukavasti rempallaan.
Anteeksi se vaan karkaa käsistä tämä tarina siispä terveiset kaikille lukijoille kauhealta pihalta .
Kuten kuvista näkyy elämä on jostain syystä kukkapenkkejä tärkeämpää ja kaikki haikeat ja ihanat muistot,häistä hautajaisiin.Kolme navettaakin mahtuu muistoihini ja taas nykyinen on liian pieni vanhanaikainen ja suuria investointeja vaativa nykyiseen Eu aikaan joka vaatii pikkutiloilta lähes mahdottomia.Ennen maanviljelijä oli vapaa ja päätti itse tekemisensä,nykyisen sen tekevät viisaat miehet ja naiset kaukana todellisuudesta....Heidän ei tarvitse miettiä betonikuorman hintaa joka olisi nyt ajan kohtainen lantalan kuormausalueeseen (uusin vaatimus) Hinnalla mitä nykyisin maidosta ja lihasta maksetaan ei sellainsiin investointeihin taida olla varaa.Kuten kuvista näkyy aina on kaikki ollut niin mukavasti rempallaan.
Anteeksi se vaan karkaa käsistä tämä tarina siispä terveiset kaikille lukijoille kauhealta pihalta .
 |
| 1958 |
 |
| 1968 |
 |
| 1958 |
 |
| 1984 |
