maanantai 22. toukokuuta 2017

Palataampa outoon harrastukseeni

Syksyllä luulin että minun hautausmaa harrastukseni todella loppui.
Mutta mitä vielä kevään valo kai sai sen taas heräämään ja kas kummaa aina löytyy jotain uutta.
Karselin seurakuntamme hautausmaita netissä ja uusi nimi jonka huomasin kiehtoi
en nimittäin ollut aiemmin kuullut Horkanlahden hautausmaasta.
Kun sitten sielläpäin liikuimme piti paikka tietenkin etsiä.
Ihmeen helposti se löytyikin.
.

Lähellä rantaa ja komealla mäntykankaalla voi vaan kuvitella että vesireitti on aikanaan ollut kulkukeinona.kalmismaalle.Hautausmaa on ollut käytössä 1864 ja 1930 luvulla.




Puiset hautamuistomerkit ovat varmaan suurelta osin lahoneet onneksi osa oli otettu talteen pieneen rakennukseen hautausmaan portin luona,olisiko käytetty aikanaan ruumisaittana.




Tuo vanha teksti meinasi ensin takuta mutta jostain muistin lokeroista löysimme
Kirjaimet uudelleen molemmat muistimme mummoillemme lukeneemme vanhaa
raamattua jossa oli tuollaiset kirjaimet.Miten kävisi osaisiko nykynuoriso
kun kaunokirjoituksen lukukin joillakin on kuulema vaikeaa.





Todella vaikuttava ja rauhaa henkivä paikka 



Herra, anna minun muistaa
että elämäni päättyy 
että päivilleni on pantu määrä.
Ps,130

1 kommentti:

  1. Kauniiseen paikkaan on joskus ihminen saanut viime leposijansa.

    VastaaPoista