lauantai 24. kesäkuuta 2017

Juhannusyön muisteluksia.

Vuosi taaksepäin juhannusyönä kävin pikku pyrähdyksen juhannuskokkojen savua haistelemassa.
Päätin uusia retken jospa tästä tulisi jokavuotinen tapa.
Niinkuin aiemmin juhannusviikosta Lapissa

.
Ajan hiljakseen läpi tutun maiseman joka on kuitenkin lapsuusmuistoihin verraten outo.
Kävelytiet ja pusikoituneet pellot
Noillakin pelloilla laidunti kouluaikanani ruskean valkeat komeat lehmät
Uusia taloja on noussut pelloille sinne johtaa asfaltoidut tiet,minne ennen meni kinttupolku.
Tätä muistelemistani moitti eräs henkilö ja sanoi se ei ole nykyaikaa.
Onko vanha sanonta "Joka vanhoja muistaa sitä tikulla silmään" ? sittenkin oikea.
Toisaalta olen kuullut sanottavan joka ei vanhaa aikaa ymmärrä ei ymmärrä uuttakaan.


Kuusikoissa on hämärää ja pihlajoiden valkeat kukat erottuvat tummuutta vasten kauniisti.
Mietin minne tie minut vie.
Parista risteyksestä oikealle auto vaan kääntyy
ja saavun paikalle jossa olimme 49 vuotta sitten
Nuorena hääpäivämme aattona kävelimme pitkin Autuaankannasta kauas veden äärelle.
Nyt en suuntaa sinne parkkipaikalla vaan katselen,
taitaa muutama kyynelkin vierähtää.


Kello ylittää jo keskiyön mutta kokkopaikalla savu vielä leijuu veden yllä
kalat ovat yösyönnillä tuikkuja tulee veden pintaa yhtenään




Me kaksi vanhaa minä ja autoni kahden juhannusyössä Autuaankannaksella.


Kioskin mainos lupasi avoinna mutta kyllä ovet olivat lukossa.
kokon savun kuva utuinen mutta eipä kamera saanut parempaa aikaan.



Täytyy jatkaa matkaa,ei saa juuttua menneeseen
ajan etteen päin
Tien viitassa lukee Kärkkäälä
Isäni äiti oli sieltä kotoisin ikinä en ole siellä käynyt nyt mennään.
Pitkiä metsätaipaleita taloja ryppäissä kyliä.
Arvailen mistähän sukuni on peräisin,täytyy kysellä serkuilta.
Ehkä mieltäni pikkuisen piristää
muutamat maalaistalot joissa on lehmiä.
Maalaisihmisenä silmä etsii elämän merkkejä navetan nurkilta.
Jatkan isolle valtatielle
ja kotiin palaan kapeaa metsäautotietä jota en ole vuosiin ajanut.
Kotipihassa näyttää valoisalle.
Omenapuut kukkivat ja pihlajat tuoksuvat yössä kilpaa syreenien kanssa.
Kissat odottavat iltapalaa tai yöhän nyt on
Hyvää juhannusta lukijoilleni.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti