Kesällä syksyä odotellessa.

Kesäinen tarina ,syksyä odotellessa.

Juhannusviikolla suunnattiin auton keula jälleen kerran kohti pohjoista.

Taitaa olla 20 vuosi, kun tänne Lappiin päin ajelemme.

Nyt oli teemana Samperin savotta, Savukoski ja yleensäkin Kemijoki.

Tuli kyllä muuallakin päin pyörittyä, mutta kerrompa nyt Kemijoki varren tarinoita.

Aloitettiin Savukoskelta, ja Sau herrahan oli aikoinaan kuuluisa. 

Nyt on jäljellä vain muistoja.

Savukosken hautausmaa.
(Mikä ihmeen vaalea hahmo on muuten kuvassa,olen sitä kummastellut ei hyttynen eikä satanutkaan)

Erikoisosasto Saun muistomerkki

Sau-herran talon kivijalka lähellä muistomerkkiä Kemijoki varressa.

Talon on sijainnut kauniilla paikalla harjulla.

Lähdettiin eteenpäin, kohti Tulppiota ja Samperin savottaa.

Matka sujuu oikein rattoisasti, maisemat ovat uusia ja erilaisia, kun pohjoisemmassa lapissa.

Enemmän puita ja vaara tyyppistä maastoa ja tärkein kaikista: Kemijoki.

 Sandbergin patsas Lattunan lanssilla, mihin puut kuljetettiin veturitietä pitkin.

Lattunan lanssin Kemijoki hienosti se vaan virtaa....

Matkaan edelleen, Sotataival ja Rannimmainen Sotatunturi,(meniköhän se nyt oikein?)Ettei vaan olisi Maaimmainen Sotatunturi ei kai??

Ei oikein viitsisi karttaa esille kaivaa, sieltä löytyisi tarkemmat tiedot.

Seuraavaksi pitäisi löytyä Jänesojan pumppuasema mistä vetureihin saatiin vettä.

Noniin, siinähän se löytyi oikein tien viittakin, on mahtanut olla melkoista puuhaa pakkasella pitää vesi sulana ja lämpimänä, on varmaan kulunut puuta ja kysynyt lämmittäjää.

Takka, tai niinkuin kuuluisi sanoa piisi ja vesisäiliö, museo virasto on onneksi entistänyt pumppuasemaa
toivotaan, että rahaa riittäisi jatkossakin kunnossa pitoonkin.
Voi vaan kuvitella miten paljon katoaa entistä, kun kukaan ei ole kiinostunut kunnostamaan.
Ihan kuulen korvissani sijoittajien sanat "eihän se tuota voittoa".

Seuraava 4,5 kilometrin päässä on Suttikämppä, joka kuului myös veturitiehen. Sinne palkattiin miehiä punomaan lettejä eli vauloja kuloheinästä, näitä käytettiin jyrkissä rinteissä vaudin hiljentämiseen.
Kun heinät kuluivat tuli mäkien alle "suttia", ja siitä kämpän nimi.

Pienen pieni on kämppä ja vieraskirja sai uuden nimen lehdilleen.

Veturitien paikka näkyy vieläkin erittäin hyvin, vaikka tien rakentamisesta taitaa olla kohta sata vuotta.

Siis tuossa noin suoraan kuvan keskelllä, puut ei tosiaankaan kasva täällä niin vauhdilla kun etelän "energiapusikot".
Suttikämpältä Tulppioon veturin luo.

Siinähän se kököttää Samperin savotan toinen veturi. Toinen on Rovaniemen metsämuseossa.

On mahtanut olla viileä tuo ratin pyörittäjän paikka pakkasella ja talvellahan kuljetukset olivat.

Mutta hei, mitäs ovat nämä veikeät tontut joita kurkistelee metsästä ja tien viitta Korvatunturin tie!!!

Kas mokomaa, aikamme ihmeteltyämme tulimmekin joulupukin maille, ja siinähän on kuuluisa
Kemihaara josta eräkirjallisuus kertoo, siitä lähdetään vaeltamaan uk-puistoon.

No huh  huh, kaikkea sitä näkee tähän en ollut varautunut täytyykö panna syksyllä uusiksi??
Komealla paikalla on rajavartiosto ollut, hyvä, että uusio käyttöä on löytynyt.

Kyllä vaan täytyy tulla uudelleen ja perehtyä asiaan paremmin, tämä nyt oli vaan hätäinen pinta raapaisu.

Tikkasen Vieriharju.Varaustupa vaikka luontoon. fi lukeekin, että autio ja varaustupa, silti ovet lukossa.

Kemijokihan se teema olikin tälle juhannus aaton retkelle, siispä palailtiin takaisin joki varteen.
Kyllä ruoka-aika jo alkoikin olla, tulet kotaan ja ihailemaan Kemijokea .
Olisihan tuossa ollut saunakin, mutta pressu puuttuu meidän varusteista ja sanko veden kantoon!!!

Tämä esine joessa askarruttaa minua kovin, jos joku lukijoista tietää nimen ja käyttö tarkoituksen, kertoisitko minullekkin.Ymmärrän, että uittoon se kyllä littyy.
Paikka on Leukuhamara Kemijoki varressa.
Mikä ihana päivä ja sää mitä parhain, hyttystenkin kanssa pärjäili ihan hyvin.

Tänne tahtoisin palata uudelleen, melkein kuin Itäkairan prinsessa, hän tosin vaeltaa
kairassa aikuisen oikeesti, minä vain soratieltä pikku mutkin.
Kuntonsa mukaan itsekukin... Niimpä hyvää juhannuksen jälkeistä aikaa kaikille ja leppoisaa kesälomaa, kenelle se on suotu!