imatran koski kuohuu

Taitaa olla aikaa siitä kun viimeksi olen jotain kirjoittanut.
Tosi huono blokkari no kukin omalla tahdillaan.

Unelmia taas toteuttamassa,viime Imatran vierailulla sain katsella kuivaa uomaa
kyllä sekin oli karun kaunis mutta se vesi sitä nyt lähdin tavoittelemaan.
Kerrankin onnistuin,kolme hienoa koskinäytöstä sain katsella.
Kuvitelmat tulivat todeksi.

Katselijat alkavat kerääntyä sillalle odottamaan koskinäytöstä.
Taustalla näkyy ylijuoksetus pato mistä vesi sitten päästetään uomaan näytös kestää suunnilleen noin 20-25 minuuttia koko juttu.

Kuivalle näyttää,pikkulapset alkavat kyllästyä odottamaan ja aikuiset kyselevät "onko se nyt niin minutilleen".Niin se vaan on kello kahdeksantoista nolla nolla alkaa vettä hiljakseen tulla ja Sibeliuksen mahtava musiikki alkaa soida.(Olisiko Karelia?)

Kyllä kannatti odottaa on se upeaa,vesi kuohuu ja pärskyy,nousee utuna ilmaan ja kosteus tulee kosken uoman ylle,viilentäen.

Ymmärrän nyt miksi Imatrasta puhutaan se on ollut aikoinaan mahtava koski,ja lähellä rajaa olleena Venäjän eliitin kohde johon liittyi läheisesti Valtion hotelli
jonka sviitissä minäkin pahainen musikka yövyin.
Kyllä silloin kun jotain haluaa nähdä kannattaa satsata kokemukseen.

Nerokas tapa sulkea katu molemmin puolin siltaa bussit vinottain ettei joku satu ajamaan väkijoukkoon,muutenkin turvallisuuteen oli satsattu hienosti.
Järjestyksen valvojat kiertelivät kosken rantoja katsoen että ihmiset pysyvät kaiteitten sisällä,lapsille se oli kyllä vaikeaa tykkäsivät keikkua vanhempien kielloista huolimatta kaiteilla.

Kokeilempa saisinko videota tähän asti en jostain syystä ole onnistunut lataamaan niitä tänne.

Saa nähdä onnistuiko,kuvahan on normaalia minun kuvaani pomppii ja hyppii mutta koittakaa kestää.

Semmoinen muistelo tällä kertaa,hienoa mahtavaa upeeta......

Edes kerran elämässä

Tosiaan ei minun blokin pitoni ole asiallista,taitaa olla viimeksi juhannuksena kun kirjoitin.
Nyt yritän alkaa uutta sarjaa Edes kerran elämässä.
Tämä pitää sisällään toiveita ja haaveita paikoista jossa en ennen ole käynyt.
Mutta tänä kesänä on jo monta toivetta toteutunut.
Juhannuksen jälkeisellä viikolla oli ensimmäinen kohde.
Imatra ja kaunis Valtion hotelli.

Vietimme siellä kaksi yötä ja siinä ohessa tutustuimme ympäröivään seutuun.

Harmillista vaan oli että koskinäytöksiä ei ollut padon remontin takia.

Silti kierreltiin katsomassa kaikki ihmeet mutta veden koskeen voi vain kuvitella.

Kissa Kipinätär hotelin katolla.Kun tarpeeksi kiersi hotellia huomasi kissan lopulta.

Yli juoksutus padon remontti käynnissä toivottavasti vesi ei karkaa...

Puistot kukkivat täynnä toinen toistaan upeampia rodopensaita.

Sisältähän hotelli on tosi upea ja kaikki on uusittu vanhaa kunnioittaen.Tykkäsin.

Oli Imatran kosken uoma kuivanakin vaikuttava näky,kierreltiin rannat molemmin puolin.

Kuin linna hotelli seisoo kosken partaalla meillä oli parvekkeellinen huone voi katsella "koskelle" päin.

Tuttavat sanoivat että mitä sinä nyt semmoiseen kalliiseen hotelliin"ajattelin että edes kerran elämässä". Siitäpä tuli tämän sarjani nimi.

Imatran Impi patsas köllötteleen puistossaan .

Kukkia kukkia kaikkialla ja paljon puistoja,kosken ympärys metsineen.Upea tutustumisen arvoinen paikka.

Pieniä hiidekirnujakin löytyi metsäpolun varrelta useita.Katsottavaa riitti aika vaan loppui kesken.

Jatkoimme Lappeenrantaan satamaan linnoitukseen ja hiekkalinnaan tutustumaan

Tulevaisuuden turisteja Lappeenrannan hiekkalinnassa.

Hiekkalinnan kappelin alttaritaulu,ja kaikki tehty hiekasta.

Satama ja kahvilalaivana Prinsessa Armaada.

Tästäpä oivallinen aasinsilta Saimaan kanavaan,huomasin nähtävyys kyltin ja sinne tietysti kurvattiin

Ensimmäinen sulku Saimaan kanavassa Suomen puolella on Mälkiä,hieno puisto ympäröi sitä ja muistomerkkeja on useita,kanavan tekijöille ja jopa ukk:llekin nimikko puisto.Vanha kanavakin ja kanavamuseo.

Toinen sulku on Mustola.

Mustolassa sijaitseen sisävesien suurin rahtisatama.
Ja viimeinen sulku Suomen puolella on Soskua.

Tämän sulun jälkeen siirrytäänkin Venäjän puoleisiin sulkuihin siitä seuraavassa plokissani,kun seilasin Saimaan kanavaa Viipuriin.
Tällä reissulla jatkoimme Rantasalmelle,siellä vaikuttaviin Hakoapajan mökkeihin.
Mökkien hirret on nostettu järvestä ja komeita olivatkin.

Korkeus ero ravintola respasta mökeille järven rantaan oli kerrassaan huimaava.

Kylläpä kuva latistaa komean mäen,mutta kerran kun ajoin niin seuraava kerta oli jo helppoa.

Onneksi parven jyrkkiin portaisiin oli ketterä kiipeilijä,minä olisin jäänyt suosiolla alas.

Pihalla on kiva laavu jolle oli käyttöä,molempina iltoina mitä Pöllönpesässä asuimme.

Kaksi saunaa toinen varmaan 10 henkilölle ja mahtavasti ulkoterassitiloja.
Hieno uimaranta ja kaunis maisema järvelle,voiko muuta toivoa? Suomi unelmaa.

Täältä lähdettiinkin sitten kotimatkalle,hienot muistot kauniit paikat ja upea sää.