Lunta on satanut mukavasti melkein joka päivä auraajat mennä pöristävät jopa kerran yölläkin
Joulu tuli ja meni samoin uusi vuosi
Jostain syystä mikään ei huvita kaikki harrastukseni olen pannut "odottaa innostusta" listalle.
Maalausteline kököttää nurkassaan ihan vaan kissan raapimapuuna ja kesällä kerätyt kivet ihmettelevät uutta asuin paikkaansa varastossa,sanokaa miten saisin hommat taas luistamaan?
Aurinko yrittää paistaa joskus aamuisin mutta yleensä se jää siihen ei harmaudesta tule loppua.
Pikkulintujen parvet on löytäneet meiltä ruokapaikan punatulkkuja ei aiemmin ole useita ollut mutta nyt ovat vierailleet keltasirkkujen ja muutaman varpusen kera,tiaisia on usempaa lajia on sinitiainen talitintti ja hömötiainen,tikka sen sijaan yrittää viedä talipallot,mutta nälkähän silläkin on.
Pihlajan marjoja oli niin paljon viime syksynä etteivät tilhet ole puoltakaan ehtineet popsia.
Yksinäinen mustarastas käy toisinaa maistelemassa ovatko happamia.
Maisema verhoutuu siniseen hämärään aikaisin ja kamerakaan ei ole tarkimmalla tuulella kuvat on mitä satuu ja sähkökatkot vaivaavat Savonmuata.
Joulu aattona syntyi meille uusi pikkuvasikka joka sai nimekseen Lohtu Osittain sen takia että pari päivää aikaisemmin syntyi pieni kuollut lehmävasikka.Toisaalta taas Tuure Kilpeläisen laulun nimi on Lohtu sellainen perustelu pikkuisen nimelle.Tänä vuonna syntyville on nimen alkukirjain M. siinäpä uusia nimen keksimis asioita tälle vuodelle.
10 vuotias kissamme Hakkarainen siirtyi kissojen taivaaseen,muutama päivä vuoden vaihteen jälkeen että itkukin on ollut työnä. Elämän kulku on sellaista,täytyy vaan sinnitellä niin kauan kuin itsekullakin aikaa on.
Siinäpä neiti Hakkarainen keväällä 2007.
Työssä avustajia minulla aina on jos työn iloa vaan tekijältä löytyisi Kuvan nimenä on Huovuttajat.
Viiru tutkiskelee itsenäisyyspäivän kynttilää
Näin kai ollaan menossa kevättä kohti valon määrä lisääntyy ja kaikki valkenee.
Olen jo alkanut suunnitella ruskaretkeä saa nähdä minne se sitten lopulta suuntautuukaan
Hyvää talven jatkoa kaikille.
Tuttua on ajoittain minullekin, että harrastukset tökkii, mutta koetan hyväksyä, ettei aina ei ole harrastustuulella. Silloin on paras antaa ajan tehdä tehtävänsä.
VastaaPoistaYmmärrän myös hyvin, miten suru hiipii sydämeen, kun rakkaan lemmikkinsä hautaa. Iloitsen sinun kauniista Lohtu-vasikasta. Hyvä nimi jouluvasikalle. Vieläkö jaksat karjataloutta pyörittää päivästä toiseen?
Jouluvasikasta minulla on varsin omakohtainen syvälle sydämeeni iskostunut muuan jouluyö, joka ei ikinä unohdu. Kirjoitin sen, tavallaan työstin tapahtumia mielessäni vielä vuosikymmenten jälkeen http://aimariih.vuodatus.net/sivut/joulunaikaan
Sinä olet ruska-aikaan Lapin kävijä. Itse asiassa minulta on kaikkein kaunein Lapin ruska vielä kokematta. Ei ole vaan osunut ajankohta nappiin, vaikka usean kerran syksylläkin olen siellä vaellellut.
Toivotan sinulle inspiroivia ruskareissun suunnitteluja.