torstai 17. lokakuuta 2013

Tutustumista Lapin sairaanhoito palveluihin ja Norvajärveen.

Sompiojärven reissun jälkeisenä aamuna tulikin yllättävä muutos matkaamme, siis aivan suunnittelematon sellainen, auton keula suunnattiin aamulla Ivalon terveyskeskukseen.


Koko kaunis päivähän siinä meni, eikä varmaan diagnoosia saatu, lääkärit liehuvissa valkeissa takeissaan kulkivat edes takaisin ovesta oveen, ja päivystys ajan loputtua?????Miten päivystys aika voi loppua???Saimme komennon mennä aamulla Rovaniemelle, Lapin keskussairaalaan.


Siispä kaikki matkatavarat kyytiin ja aamulla suuntana pikkuisen suurempi sairaalan päivystys.
Pitkän odottamisen jälkeen varmuus ja lääkitys saatiin ja apteekkikin löytyi ihmeen hyvin.
No huh huh, semmoistakin sattuu, että sairastuu matkalla, eipä suuri ihme. Tosin ensimäinen kerta meille.

Sitten, kun kerran Rovaniemellä oltiin, sain idean käydä Norvajärvellä.



Saksalaisten sotilaitten hautausmaalla, vähän potilasta mietitytti tuo 0,5 km kävelymatka, mutta aikaa ja rauhallisuutta peliin ja niin kyllä me vaan käytiin siellä.


Paikka on todella vaikuttava, graniittinen suuri rakennus ja holvistossa 2500 täällä Suomessa kaatuneen saksalaisen sotilaan nimet syntymä ja kuolin aikoineen.


Rannalla suuri rautaristi. Jotenkin mykistävä vaikutus koko paikalla koruttomassa komeudessaan.




En tiedä miksi, mutta meille molemmille tuli mieleen miksi suomalainen on niin koruton, vain kivi ja siinä laatta.
Jotenkin nämä vieraalle maalle haudatut sotilaat ovat ehkä ansainneet tälläisen monumentin.
Muistajia kyllä näyttää käyvän paikalla olevista seppeleistä päätellen.


Toivottavasti he saavat levätä rauhassa täällä männiköisellä niemellä,
johon johti kaunis ja hyvin hoidettu tie metsän läpi.



Hiljalleen palailtiin parkkipaikalle, siellä oli myös aito suomailais tyylinen muistomerkki, Norjalaisille vapaaehtoisille, jotka kaatuivat jatkosodassa

Autoon unohtamaani puhelimeen oli soitettu varaamosta ja                                                                     
täytyi soittaa takaisin ja kertoa, että tuli yllätys keikka Rovaniemelle ei ehditä Luostolle varaamon auki olo aikaan. No, saatiin taas koodi ja hengessäni toivoin että, se toimii ja muistan oikeat numerot.                        
No, ei aina voi olla niin huono tuuri kun matkan alkaessa, nyt  päästiin asuntoon sisälle!                                   



Rivitalon pätkä tosin, mutta maisema Aarnilammelle ja Luosto tunturiin, mitä kaunein.
Lähtöpäivän aamuna Luoston joutsenet lensivät lammen yli ja toitottivat meille hyvää matkaa. "Buorre matki muukalainen matkallasi etelään....."


Näin jätimme kauniin Lapinmaan odottamaan meidän paluutamme, muistoja tuli monenlaisia, toivottuja ja
ei toivottuja, mutta sehän on aina matkan tarkoitus ja sielu.
Pysähtyttiin yhdeksi yöksi Kuusamoon, Rukajärvelle, jotenkin en laske sitä aluetta kuuluvaksi oikeaan Lappiin vaikka kaunista siellä on varsinkin Oulankajoen seudut ja Karhunkierros yleensä.
Nyt ei vaellettu, levättiin vaan ja nautittiin hienon ja viihtyisän mökin tunnelmasta.



Tästä oli hyvä palata kotiin ja arkeen.






3 kommenttia:

  1. Voi miten hieno postaus sieltäpäin.. Kun ei pääse reissailemaan, ainakaan ei ole tiedossa terveyssyistä, niin tuollaiset kertomukset ovat ihana juttu! Kaunista, mutta tapahtumat menneisyydessä ovat karmeita, häpeällisiä. Sotia ei pitäisi olla.
    Toivotan oikein kaunista kaamosviikonloppua sinne ja auringon pilkahduksiakin pilvien väliin..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, samoin sinulle oikein ihanaa joulun odotusta ja jouluaikaa.Tämä Lapin matkailu on jo pitkään ollut minun "henkireikäni" pohjoisessa löydän rauhan ja hiljaisuuden.Vanhan ajan ja menneisyyden läheisyyden....

      Poista
  2. Monenlaista olet matkallasi kokenut. Sen olen jo ehtinyt huomata, ettei näillä minunkaan korkeuksillani sairaala-/terveyskeskusreissut mitenkään nopsaan suju. Siinä mielessä pitkät välimatkat pelottaa.
    Oletko koskaan kulkenut Lapin mailla kaamosaikaan?

    VastaaPoista